Tasmania

Suunnattiin viime torstaina "councellorini" sekä Rotary klubini presidentin kanssa Melbourneen. Kierreltimme kaupoissa sekä söimme ulkona niin lounasta kuin illallistakin. Illalla myös "councellorini" kumppani ajoi töidensä jälkeen Melbourneen ja hotellissa nukutun yön jälkeen lensimme aikaisin perjantaiaamuna Tasmaniaan, Hobartiin.

  Laskeuduttuamme Hobartiin suuntasimme taas kerran kaupoille, jonka aikana "councellorini" kumppanin aikuinen tytär ja hänen poikaystävänsä liittyivät meidän seuraamme, Koko porukka oli nyt siis koossa. Ajoimme lounaalle Richmondiin, joka on pieni kylä Hobartin juurella.

Richmond-silta.

  Matkalla takaisin Hobartiin ajoimme Mount Wellingtonin huipulle. En ole kyllä koskaan ollut yhtä kovassa tuulessa. 

  Illalla takaisin Hobartissa teimme oppaan johdolla kävelykierroksen, joka kertoi enemmän Hobartin historiasta. Myös minä, kuka ei yleensä ole pahemmin kiinnostunut historiasta, kuunteli mielellään tarinoita, jotka olivat tapahtuneet tismalleen samassa kohtaa, jossa seisoin parhaillaan.

   Lauantaina piipahdimme suosituilla Salamanca-markkinoilla. Mukaan tarttui mm. aidot 97 euron UGGit, jotka Suomessa saattaisivat maksaa noin 300€.

Salamanca.

  Iltapäivällä otimme lautan Mona-taidemuseoon. En ymmärrä taidetta paljoakaan, mutta oli mielenkiintoinen kokemus. Valitettavasti minulla ei ole yhtään kuvaa museon sisältä.

  Vietimme sunnuntain Port Arthurissa, kierrellen historiallisissa maisemissa, joka toimi aikoinaan vankila-alueena.

Muistomerkki vuoden 1996 ampumavälikohtauksen uhreille.

Törmäsin ihka elävään echidnaan.

  Maanantaina ennen kotiinpaluuta kävimme kävelyllä satamassa ja söimme lounasta olutpanimon ravintolassa.

Pehmoleluni Hobart pääsi mukaan Hobartiin.

Cascade-olutpanimo.

  Viime viikolla vaihdoin myös isäntäperhettäni kolmanteen ja samalla viimeiseen perheeseeni. Nykyiseen perheeseeni kuuluvat host vanhempani ja silloin tällöin vierailevat kolme aikuista host veljeä. Kaikki isäntäperheeni ovat olleet siis täysin erilaisia, mikä on ollut rikkaus. Olen nähnyt erilaisia tapoja elää ja saanut matkustaa paikkoihin, joihin en olisi vain yhdessä perheessä majoittuessani tuskin päässyt. Myös tavaroiden pakkaus muuttaessa tasaisin väliajoin on tehnyt hyvää, koska se on auttanut näkemään paljonko tavaraa on jo kertynyt, että voiko vielä ostella vai pitäisikö harkita kahteen kertaan ennen ostamista seuraavalla kerralla.